”Moni asia Tampere Biennalen 2024 Muuttuvat maailmat -festivaalilla onnistui. Yksi niistä oli uusien konseptien luominen perinteisen konserttisaleissa esitettävän musiikin rinnalle”, iloitsee festivaalin taiteellinen johtaja Minna Leinonen.
Joonas Kokkonen totesi vuonna 1967, että taide pyrkii luomaan uutta todellisuutta. Se luo sanoin, sävelin ja värein uusia hahmoja ja uusia ajatuksia, joita ei sellaisenaan aikaisemmin ole ollut olemassa. Uuden luominen edellyttää muutoksia myös taiteellisessa suunnittelussa. Moni asia Tampere Biennalen 2024 Muuttuvat maailmat -festivaalilla onnistui. Yksi niistä oli uusien konseptien luominen perinteisen konserttisaleissa esitettävän musiikin rinnalle.
Sirja Nirosen ja Antti Tiensuun kävelykonsertti Maan päältä ja muualta (From Earth and Beyond) Sara Hildénin taidemuseossa oli yleisömenestys. Näyttelytaide, Eeva-Liisa Mannerin novelli ja aikamme musiikki keskustelivat tavalla, joka nousi tavanomaisuuden yläpuolelle ja nosti meidät mukanaan. Äänitarinassa Tammerkoskella kuulija tuli osaksi teosta, kun kävely tapahtui kaupunkiympäristössä Tampereen kansallismaisemassa. Taide palautui Hämeensillan laulavien veistosten kautta arkikokemukseksi, luontevaksi osaksi ihmisten elämää.
Toivoa konfliktien keskellä
Kotimainen nykymusiikki on monta tyyliä, monta tunnemaastoa, monta taustaa ja monta tekijää. Kuulimme festivaalilla moniäänistä, monitaiteista ja monisukupolvista musiikkia, myös sellaisilta suomalaisilta säveltäjiltä, joita ei ollut aiemmin festivaalilla kuultu. Lukuisat kantaesitykset herättivät runsaasti tärkeää keskustelua taiteen tekemisestä ja kuulemisesta. Ohjelman perusteella voi sanoa, että suomalainen musiikki on moninaista, ja juuri moninaisuus tekee siitä kiinnostavan. Hyvällä ohjelmistosuunnittelulla luulisi sen löytävän tiensä yhä useampiin konserttisaleihin ja niiden ulkopuolelle.
Nykytaide voi edistää toisin ajattelun ja kokemisen taitoa tässä ajassa, tässä maassa. Näitä arvoja voi välittää konserteissa kautta maan soittamalla enemmän kotimaista nykymusiikkia – pedagogisia nykymusiikkiteoksia unohtamatta. Elämän jatkuminen sukupolvissa luo toivoa konfliktienkin keskellä. Tähän taas tarvitaan pedagogista yhteistyötä, josta myös saimme nauttia festivaalilla.
Tyylilliset raamit eivät rajoita tekijöitä tänä päivänä, mutta suomalaisen nykytaiteen rahoitus on musertavan uhan alla. Ammatissa olevista suomalaisen taidemusiikin säveltäjistä arviolta alle viidennes voi elättää itsensä säveltämällä, eikä parempaa tulevaisuutta ole näkyvissä. Suomen Säveltäjien toiminnanjohtaja Vappu Verrosen mukaan todellinen luku voi olla jopa alhaisempi. Kaikesta huolimatta olisi kyettävä kuvittelemaan ja luomaan kestävää tulevaisuutta.
Taiteellinen johtaminen tapahtuu dialogissa
Taiteellinen johtaminen ei tapahdu yksin. Kamarikokoonpanojen esiintyjien kanssa taiteellinen suunnittelu on välitöntä vuorovaikutteista dialogia, kun taas isojen organisaatioiden kanssa se on neuvottelevaa ryhmätyötä, jossa ohjelman muotoutumiseen vaikuttaa eri osapuolet kapellimestareista intendentteihin ja orkestereiden omiin kantaesityssopimuksiin. Taiteellinen johtajuus muuttuvassa maailmassa on dialogista toimijuutta, ei monologista päätöstentekoa.
Käytännön toteutuksesta Tampere Biennale 2024 -festivaalilla vastasi festivaalitiimi, joka muun muassa huolehti yleisöstä ja esiintyjistä, rahoituksen hakemisesta ja palkkioiden maksamisesta, esityspaikkojen varaamisesta, viestinnästä ja esiintyjien kuljetuksista. Eri verkostojen ja avustajien kestävä tuki ja joustava luoviminen lukuisten yllätysten hetteikössä olivat vankka perusta festivaalin onnistumiselle.
Monissa festivaalin konserteissa istumapaikat loppuivat kesken ja joissakin rikottiin myös kävijäennätyksiä. Kiitos säveltäjille musiikistanne. Kiitos esiintyjille, että omistaudutte suomalaiselle nykymusiikille. Kiitos viestintäkanaville, että reagoitte aikamme musiikkiin. Kiitos taiteen tukijoille ja yhteistyökumppaneillemme festivaalin mahdollistamisesta. Kiitos yleisölle, että tulitte konsertteihin. Teidän kaikkien avullanne nykymusiikki nousi hetkeksi marginaalista elinvoimaiseksi aikamme ääneksi.
Minna Leinonen
Kuva: Maarit Kytöharju