Säveltäjä Anastasia Salon tuotanto koostuu niin kamari-, orkesteri- kuin lastenmusiikista. Tampere Biennalessa hänen teoksensa …and I´m loving in Autumn too… kuullaan TampereRaw’n esittämänä.
Kiitän siitä, että teokseni …and I´m loving in Autumn too… soitetaan Tampereella juuri nyt, keväällä. Se syntyi samaan aikaan, keväällä vuonna 2010, aikana jolloin luonto on heräämässä, linnut ovat alkaneet laulaa voimakkaasti ja minäkin haluan uudistua, herätä, tuntea. Juuri tältä usein tuntuu keväällä. Toivottavasti nämä ajatukset tulevat lähelle niitä, jotka kuulevat sävellykseni.
Teoksen idea on otsikossa oleva aikamuoto: I am …ing, joka on yhdistetty ”too” sanaan. Mitä jos vaihdat sanat otsikossa?! Ehkä ”and I´m feeling in Winter too” tai ”and I´m dreaming in this difficult time too”… Haluan kiinnittää huomiota prosessiin, ajan virtaamiseen. Tämän teoksen musiikki on ihmisen hengitystä, pulssia, meditaatiota, tunteita. Siksi teoksessa olevalla sopraanolla ei ole sanallista tekstiä.
Karjala, kielet ja kansansoittimet
Musiikki antaa rajoittamatonta tilaa. Säveltäminen on enemmän kuin vain työtä tilassa, se on ääniäni silloin kun en pysty sanomaan sanoilla, se on avaruus, joka on sekä ääretön että samalla hyvin henkilökohtainen. Minua inspiroivat sävellyksen aiheina esimerkiksi Karjalan luonto, karjalan ja suomen kielet, energiset voimapaikat. Vaikka yllä mainitussa teoksessa ei olekaan teksti- tai muita viittauksia näihin aiheisiin, se liittyy ihmisten tunteiden ja havaintojen teemaan.
Entä luonto tai energiset voimapaikat? Yhtäältä ne ovat kaikkien ulottuvilla, mutta toisaalta löydän niistä assosiaatioita juuri minun elämässäni koetuista hetkistä. Tähän kuuluu esimerkiksi rapsodiani ”Tulivuori” sinfoniaorkesterille, johon on lisätty harmonikka. Sen sointivärit resonoivat sielussani ja musiikissani. Tulivuoren historia inspiroi minua. Se sijaitsee Karjalassa, Hirvas-paikalla. Se on noin 2-3 miljardia vuotta vanha, sammunut tulivuori. Se on paitsi maaginen alue, myös minun elämässäni olleiden ihmisten symboli.
Säveltäjä Albin Repnikov on merkittävä ihminen kansansoitinten maailmalle. Hänen musiikkinsa harmonikalle inspiroi minua monia vuosia. Opiskellessani konservatoriossa Repnikov antoi minulle paljon neuvoja ja motivaatiota, vaikka ei ollutkaan säveltämisen opettajana minulle. Minä opiskelin hänen kaverinsa, professori Aleksandr Beloborodovin johdolla. Hän on toinen elämäni ”tähti”, jolta sain energiaa mennä eteenpäin, musiikissani ja elämässäni. Heitä ei ole enää elossa, he ovat ”sammuneet” fyysisesti, mutta he antavat minulle edelleen voimaa ja tulta säveltämiseen. Uskon, että jokaisten ihmisten elämässä on tämmöisiä merkittäviä ihmisiä, elämän ”tulivuoria”, joita antavat energiaa ja motivaatiota.
Kansankulttuuria lapsille
Olen säveltänyt sekä kamari- ja orkesterimusiikkia että lastenmusiikkia. Sielläkin on kertomuksia kansan ja oman maan perinteistä. Karjalainen lapsuusaika -pianonuottikirjani on tuttu monille lapsille ja pianonsoiton opettajille. Siinä on yli 25 pianokappaletta. Musiikin kautta halusin kertoa lapsille pikkujuttuja arkipäivän elämästäni, mutta samaan merkittävistä kansanperinteestä. Nuottikirjassa on esimerkiksi Mummon karjalanpiirakoita, Karjalan koivu, Vanhanajan tanssi ja Joulu on jo tulossa. Sinä 2011 vuonna, kun nuotit ovat julkistettu, kävin konserttimatkoilla koko Karjalan Tasavallassa. Silloin ja myöhemminkin olen sekä soittanut omaa musiikkiani lapsiyleisöille Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla että kertonut heille erilaisia tarinoita. Jatkan tätä työtä yhä. Sävellän lasten pianomusiikkia sekä kappaleita harmonikalle ja kanteleelle. Työskentely lasten parissa on tärkeä osa musiikkielämääni.
Kertomukseni kotimaani kulttuurista ja juuristani musiikissa alkoi niin, että seurattuani Toivo Kuulaa, Jean Sibeliusta, Roine Rautiota ja muiden kansalliskoulujen säveltäjien työtä lähdin liikkeelle Kalevalasta. 2000-luvun alussa syntyivät lastenooppera Tellervo on metsänneito, 4 kappaletta Kalevalasta huilulle, klarinetille ja sellolle, ja vokaalisarja Häät Kalevalan teksteillä. Mutta halusin mennä pidemmälle. Myöhemmin sävelsin Sumu järvellä. Kalliopiirrokset, Pohjolan luolissa, Shamaanitanssi, 2 laulua Karjalasta, Saunassa miettiäkin on helpompi… sopraanolle, nokka-huilulle ja kitaralle, Uhissah on järvenselgy karjalan kielellä sekä lastenoopperan Kaunotar Nasto. Olen säveltänyt 31 kappaletta karjalaiselle kromaattiselle kantelelle ja ne kuuluvat Minun kanteleeni-nuottikirjaan, joka on painettu viime vuoden joulukuussa. Ymmärrän, että ääneni on hiljainen maailman mittakaavassa, mutta toivottavasti merkittävä meidän kulttuurissamme.
Anastasia Salo
…and I’m loving in Autumn too… esitetään TampereRaw’n konsertissa torstaina 7.4. Vanhassa Kirkossa.
