Suvenmetsä - Hirvanen - Venho
Vesi on maailman muisti
- Ilmaiskonsertti
- Pe 12.4.2024 | Klo 12.00
- Museo Milavida
- Vapaa pääsy
Johanna Suvenmetsä – huilu, Olli Hirvanen – kitara, Johanna Venho – lausunta
Runoutta, lausuntaa ja aikamme taidemusiikkia yhdistävässä konsertissa liikutaan metsissä vuodenaikojen vaihtuessa, veden olomuotojen muutoksissa ja lapsuuden muistoissa. Jäätyvät sammalmatot, sateen rytmikäs ropina, sulava lumi ja tuulen voimakas laulu muistuttavat meitä ajan kauneudesta ja pienten katoavien hetkien metafysiikasta. Samaan aikaan ne puhuvat meille metsien, ilmaston ja puhtaan veden puolesta, että muistaisimme luonnon mittaamattoman arvon.
Albert Lenkiewicziä puhuttelee Mirkka Rekolan runoissa niistä huokuva kätketty totuus, vahva toiseus ja tuonpuoleisuus. Nyt kuultava vuoden 2020 versio teoksesta Ja linnut lauloivat poispäin on Johanna Suvenmetsän säveltäjältä pyytämä lyhennelmä, jossa kiehtovana haasteena oli säilyttää Rekolan runosta välittyvä ja sävellyksessä tavoiteltu tunnelma. ”Se, minkä sävellykseni ajassa ja tilassa menettää, sen se muodonnan dynaamisuudessa ja dramaturgian selkeydessä kenties voittaa.”
Kuollut puu ja lahopuu ovat elintärkeitä monipuoliselle metsälle niin lajien kuin maaperänkin kannalta. Ville Aslak Raasakka keskittyy sävellyksessään The Moss Slowly Growing lahopuun herkkiin ääniin sekä huilun ja kitaran huokoisiin ääniominaisuuksiin. Hän etsii ääntä, joka vastaa käden pyyhkäisyn tunnetta kaatuneen, lahoavan puun pinnalla, jossa sammal kasvaa hitaasti.
Riikka Talvitien Hippiäistytössä Euroopan pienin lintu hippiäinen opettelee lentämään. Pieni kitarateos on sävelletty Petri Kumelan pienten otusten sarjaan. Hippiäistyttö valmistui säveltäjän lapsen ristiäisiin. ”Mielikuvissani ajattelin pientä linnunpoikasta, joka juuri opettelee lentämään. Ensimmäisillä kerroilla se ei onnistu, mutta vähitellen lentorata pitenee ja lopulta lintu nousee haparoiden ilmaan. Nimi viittaa myös biologisen lintulajin ulkopuolelle, hippiliikkeeseen, vapauteen ja emansipaatioon, jota tarvitaan elämässä selviytymisessä”.
Sami Klemolan teoksen Hule (2024) neljä osaa ovat Jätevesi, Yhdyskuntajätevesi, Teollisuusjätevesi ja Jätevedenkäsittely. Puhdas vesi määriteltiin ihmisoikeudeksi vuonna 2010, mutta miljardit ihmiset ympäri maailmaa kärsivät yhä puhtaan veden ja kunnollisen sanitaation puutteesta. Sävellys on inspiroitunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta saada puhdasta vettä kaikkien maailman ihmisten käyttöön vuoteen 2030 mennessä
Aki Yli-Salomäen miniatyyrikappale Vesimittari on niin ikään sävelletty Pieniä otuksia -sarjaan. Pitkäjalkainen vesimittari liikkuu nytkähdellen veden pintakalvolla; samaan tapaan on myös soolokitaralle sävelletyn vesimittarin tarkoitus värähdellä kaikuisan kirkkailla sointipinnoilla kevyesti, tyynesti ja hieman oikukkaasti. Esittäjälleen vapauksia suovaan soivuuteen omanlaisuuttaan tuo myös kitaran tavallisuudesta poikkeava viritys.
Ilkka Hammon Ja kun sataa… perustuu Johanna Venhon samannimiseen runoon. Runo kuvaa huolestuneen äidin ja leikkivän lapsen suhdetta. Sävellyksessä kehtolaulumainen melodisuus ja koraaliaiheen vakavuus yhdistyvät kujeilevaan leikkimielisyyteen ja paikoin villiksikin yltyvään tanssillisuuteen.
Konsertin kesto on noin 60 minuuttia ja sen lopuksi järjestetään keskustelutilaisuus esiintyjien kanssa. Huomaathan, että Museo Milavidan näyttelyt ovat suljettuja näyttelynvaihdon vuoksi.
KUVAT: Aaro Keipi, Matti Häyrynen, Heli Sorjonen
SÄVELLYKSET
Albert Lenkiewicz (*1988): Ja linnut lauloivat poispäin (2015/2020)
Ville Aslak Raasakka (*1977): The Moss Slowly Growing (2022)
Riikka Talvitie (*1970): Hippiäistyttö (2009)
Sami Klemola (*1973): Hule (kantaesitys) (2024)
1. Jätevesi
2. Yhdyskuntajätevesi
3. Teollisuusjätevesi
4. Jätevedenkäsittely
Aki Yli-Salomäki (*1972): Vesimittari (2011)
Ilkka Hammo (*1983): Ja kun sataa… (2020)
Runot
Mirkka Rekola: Kumarruin ja katsoin lahoavia kuoria
(kokoelmasta: Syksy muuttaa linnut, 1966)
Maailman aihe on vedessä ja vesi haluaa kukkia…
Ehkä kaikki aiheet ovatkin veden muistissa..
(kokoelmasta: Vesi on maailman muisti, 2007)
Johanna Suvenmetsä:
Ihmeellisiä ovat puut
Tuo vesien peili
(kokoelmasta: Kädet lokakuun harmaat, 2017)
Johanna Venho:
Tanssi. Laulu on tässä
Kun ollaan käsittämättömän reunalla
Ja kun sataa
(kokoelmasta: Tässä on valo, 2009)