birgitta-biennale-2024

Birgitta

Markus Yli-Jokipii – kapellimestari, Tuuli Lindeberg – sopraano, Tampere Cappella, TampereRaw

Birgitta pohjautuu Pyhän Birgitan näkykertomuksiin. Teoksessa ei ensi sijassa tavoitella realistista historiallisuutta, vaan siinä käsitellään yleisinhimillisiä teemoja historiallisen kontekstin kautta: ihmistä elämänsä käännekohdassa, tilanteessa, jossa asioiden totutut merkitykset eivät tunnu enää pitävän paikkaansa.

Birgitta Birgersdotter (1303–1373) oli ruotsalainen mystikko. Hän kuului arvovaltaiseen sukuun ja oli äitinsä puolelta sukua myös kuningasperheelle. Syvästi uskonnollinen Birgitta perusti vaikutusvaltansa ja varallisuutensa turvin hengellisen sääntökunnan sekä luostarin Vadstenaan. Birgitan kuoleman jälkeen sääntökunta perusti luostarin myös Naantaliin.

Birgitta sai näkyjä ja ihmekokemuksia jo lapsena, ja jo nuorella iällä hän myös tuli niistä tunnetuksi – näkyjensä ansiosta hän kuului mm. kuninkaan neuvonantajiin. Ajan tavan mukaisesti Birgitta oli naitettu hyvin nuorena, ja hänellä oli kahdeksan lasta. Birgitan ollessa 40-vuotias hänen miehensä kuoli, minkä jälkeen Birgitta omistautui kokonaan hengelliselle elämälle. Hän läksi pyhiinvaellusmatkalle Roomaan, jonne hän asettui koko loppuelämänsä ajaksi. Birgitta kanonisoitiin pyhimykseksi pian kuolemansa jälkeen.

Johannan Venhon runomuotoinen suomenkielinen libretto muodostuu seitsemästä näystä. Teksti nostaa esiin Birgitan ihmisenä, ei pyhimyksenä. Birgitta on elämänsä käännekohdassa: hänen miehensä on kuollut ja hän on päättänyt omistautua Kristuksen morsiameksi. Birgitta katselee siihenastista elämäänsä ja näkee näkyjä maallisen ja pyhän kohtaamisesta, menneestä ja tulevasta, kuolemasta. Hän on tietoinen omasta erityislaadustaan ja kutsumuksessaan varma, mutta samalla hän pelkää, toivoo, suree, rakastaa… Birgitta on Vadstenassa yksin. Hän on lähdössä pyhiinvaellusmatkalle Roomaan.

Kuorolla on teoksessa keskeinen rooli. Se on osa Birgitan (sopraano) mielenmaisemaa – muistoja, odotuksia, näkyjä. Kuorolaiset eivät ole Birgitan maailmassa todellisia henkilöitä vaan he edustavat saavuttamatonta, poissa tai kaukana olevaa Toista: menetetyn puolison muistoa, katolista kirkkoa kaukana Roomassa, Neitsyt Mariaa ja jopa itse Jumalan ääntä.

Yhteistyössä: Pirkanmaan Kuorokeskus

KUVA: Historian kokoelma / Suomen Kansallismuseo

Tampere Cappella

Sopraanot: Johanna Lantto, Veera Hölsö, Hanna Koivisto
Altot: Marjukka Manner, Maija Halme, Inga Sauranen
Tenorit: Taavi Niinimaa, Marko Tuupainen, Markus Hänninen
Bassot: Lauri Solin, Janne Salmenkangas, Jani Laaksonen

TampereRaw

Anna Angervo – viulu, Maija Juuti – sello, Seppo Planman – huilu, piccolo, Janne Pesonen – klarinetti, bassoklarinetti, Pauliina Koskela – käyrätorvi, Harri Lehtinen – lyömäsoittimet, Eppu Hietalahti – lyömäsoittimet, Eva Alkula – kantele

Sävellykset

Hannu Pohjannoro (*1963): Birgitta (ke, oopperan konserttiversio)
libretto: Johanna Venho

Linkit

Linkit / Säveltäjät