Tampere Biennalessa kantaesitettävä viulukonsertto Requiem on toiminut säveltäjälleen Markku Klamille eräänlaisena terapiana tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta. Voisiko taiteella ja musiikilla olla merkittävä rooli kuuluisan suomalaisen sisun vahvistajana näinä globaalin myllerryksen aikoina, kysyy Klami blogitekstissään.

Pianisti Ville Hautakangas avaa blogissamme ajatuksiaan uudesta musiikista sekä Villen yösoitto -konsertista, joka syntyy yhteistyössä säveltäjien ja kuvataiteilijoiden kanssa.

Alku Mattilan teos Sävy kantaesitetään Tampering Trion Vuoropuheluja-konsertissa festivaalin ennakkotapahtumassa. Blogissamme Mattila kertoo teoksen syntyprosessista sekä Tampering Ensemblen ja pirkanmaalaisten musiikkioppilaitosten yhteishankkeeseen osallistumisesta.

40 vuotta huhtikuussa 2026 täyttävä Tampere Biennale kuuluu suomalaisen festivaalikentän vahvimpiin ja omaleimaisimpiin tapahtumiin. Se on yksi kolmesta festiva…

Tampere Filharmonian konsertin johtava kapellimestari Ruut Kiiski kirjoittaa blogissamme nykymusiikin tuomasta vapauden tunteesta sekä esittelee konsertissa kuultavat kantaesitykset.

Säveltäjä Jyrki Linjaman meditatiivinen teos Prélude oublié kuullaan pianisti Ilmo Rannan tulkitsemana Tampere Biennalen lounaskonsertissa. Blogissamme Linjama pohtii kosketuksen eri merkityksiä musiikissa.

Juhlavuoden teema Juuret nostaa esiin Suomessa asuvien säveltäjien ääniä, nykymusiikin monimuotoisuutta ja taiteen kykyä peilata maailman menoa.

Tampere Biennalen 2026 taiteellisen johtajan Minna Leinosen esipuhe.

Säveltäjä Pilar Miralles pohtii bloggauksessaan juurtumista, lähtemistä ja muistamista. Mirallesin teos they depart us quietly saa kantaesityksensä Malla Vivolinin ja Ella Mettäsen kävelykonsertissa.

Äänitaide on yksi esimerkki 2010-luvun rajapinnoilla liikkumisesta. Elektroniset iltaklubit nousivat tärkeään rooliin ja puhuttelivat uutta nuorempaa yleisöä. Festivaalilla nähtiin myös monitaiteellisia kokonaisuuksia kuten uutta sirkusta ja liike-oopperaa.

Usko Meriläisen aika Tampere Biennalen taiteellisena johtajana päättyi vuoden 2000 juhliin, jolloin hän oli Olli Kortekankaan ja Ilari Laakson kanssa yksi kolmi…

Tampere Biennale vakiinnutti 1990-luvun alkupuolella asemansa merkittävänä suomalaisena musiikkitapahtumana. Sen varmisti juhlien korkea taso ja maamme musiikin ilmaisullista rikkautta heijastanut ohjelmisto. Vähitellen vakiintui ajatus, että festivaalin kokonaisuuden piti olla selvemmin taiteellisen johdon käsissä.

Suomen musiikissa elettiin 1980-luvulla vahvaa uuden musiikin nousuaaltoa. Nuoret säveltäjät murtautuivat väkevästi esiin, ja nykymusiikkia varten perustettiin…